GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE | ||
Bretagnen alueelta oleva vanha rotu, jota käytettiin susien metsästykseen Ranskassa. Jo 1400-luvulla herralla nimeltään Huet des Ventes oli tunnistettavasti ajue GFDB-rotua. Kun sudet kuolivat lähes sukupuuttoon 1800-luvun lopulla, myös rotu lähes katosi. Marcel Pambrun perusti 1949 Club de Fauve de Bretagne -yhdistyksen ja maanviljelijöillä sekä metsästäjillä säilyneiden koirien avulla rotu saatiin elvytettyä uudelleen.Griffon fauve de bretagnea käytetään Ranskassa edelleen ajueina tai yksinään ketun, villisian ja jäniksen metsästykseen. Se on hyvin säänkestävä koir,a joka liikkuu vaivatta vaikeassakin maastossa.
GFDB on intohimoinen metsästäjä, mutta soveltuu hyvin myös perheeseen lemmikiksi, kunhan se saa liikuntaa ja toteuttaa luontaisia vaistojaan. Rotu on hyvin sosiaalinen ja aktiivinen. ULKOMUOTO Pää on melko pitkä ja jalo, ei kovin leveä kallon kohdalla, niskakyhmy erottuu. Otsapenger melko heikosti erottuva. Silmät tummat, alaluomi ei saa olla roikkuva. Korvat korkeintaan kirsun kärkeen ulottuvat, ohuet ja silmien tasolle kiinnittyneet sekä kiertyneet etureunastaan. Kirsu on musta tai tumman ruskea, sieraimet isot. Kuono-osa kapenee hieman kirsua kohden, huulet eivät erityisen roikkuvat eikä löysää kaulanahkaa saa olla. Kaula on keskipitkä ja vahva. Purenta on saksipurenta, hampaisto täydellinen joskin p1:n puute ei ole vakava virhe. |
Alalinja on vain kevyesti lanneosaa kohti kohoava. Raajat hyvin kulmautuneet ja koira liikkuu yhdensuuntaisella ja liioittelemattomalla, mutta pitkällä askeleella. Turkki on erittäin karkea, melko lyhyt, ei koskaan villava tai kihara. Pehmeä ja lämmittävä pohjavilla on lyhyt. Myös parta-ja raajakarvat karkeat ja saman väriset kuin koko runko. Väri on yksivärinen “fauve”, vaihdellen vehnänvärisestä tillenpunaiseen. Vain pieni valkoinen laikku rinnassa on sallittu, samoin kun yksittäiset mustat karvat selässä tai korvissa, joskaan ne eivät ole toivottavia. Koko on uroksilla ja nartuilla 48-56 cm (+/-2cm erinomaisilla yksilöillä sallitaan). LUONNE NYKYTILANNE SUOMESSA Rodussa ei tiettävästi ole erityisiä terveysongelmia. Koska rotu on Pohjoismaissa melko harvalukuinen, ei ole olemassa tutkittua tietoa lonkka-tai silmäsairauksista. |
|
-
Uutiset
- 10.12 Stockholm NORD, 2.12-4.12 Helsinki NORD + KV, 19.11-20.11 Kielce KV, 13.11 Riga KV, 12.11 Jyväskylä NORD, 5.11-6.11 Poznan KV, Seinäjoki KV
- 12.8-14.8 Bornholm KV + NORD, 20-21.8 Tallinn KV, 28.8 Forssa KV, 28.8 Ruovesi, 3.9 Ähtäri, 4.9 Helsinki NORD, 4.9 Oulu, 11.9 Porvoo, 17.9-18.9 Riga, 24.9 Riihimäki, Eckerö KV, 25.9 Zwolle
- 22.7-24.7 Kalajoki, 30.7 Kannonkoski, 31.7 Pori KV ja Pihtipuhdas, 5.8-7.8 Kuopio, 6.8 Vesilahti
- 11.6 Alavus, 18.6 Lappeenranta, Riga KV, 19.6 Riga KV, Kotka KV, 3.7 Orivesi, 15.7 Piteå NORD, 16.7 Tornio NORD
- 26.5 Kangasniemi, Tuusula, 28,5 Lestijärvi, Riihimäki, 29.5 Kontiolahti, 4.6 Tallinn KV
- 30.5 Miehikkälä, Tampere NORD, 1.5 Lahti pentunäyttely, 7.5 Oulu NORD, 8.5 Loviisa, Sastamala, 14.5 Helsinki KV, Parikkala, 15.5 Hamina, 21.5 Mynämäki, Siilinjärvi, 22.5 Rauma
- 9.4 Pertunmaa, Tallinn KV, 10.4 Vaasa KV, 15.4 Vesilahti, 16.4 Lapua, 24.4 Mäntsälä
- 26.2 Jämijärvi, Vilna KV 4.3-6.3, Lahti KV 26.3, 27.3 Kauhajoki, Eno, 2.4 Kajaani KV
- Nosework 6.3 Loviisa 20.3 Porvoo
- Tarto 8.1-9.1, Kaunas 28.1-30.1, Valmiera 12.2-13.2, Tallinn 19.2-20.2